Miten tiedämme tilanteemme, miten arvioimme nykytilannetta? Tämän kysymyksen kuulee usein toistuvan opettajankokouksissa ja arviointiseminaareissa. Seuraavassa annetaan esimerkinomaisesti lista aiheista ja kysymyksenasetteluista jotka ovat keskeisiä kun arvioimme kouluamme. Todennäköistä on että kaikkien asioiden samanaikainen arviointi on liian vaativaa, kuitenkin eri osa-alueiden arvioinnista saa myös keskeistä ja arvokasta tietoa.

1. Tehokkuuden arviointi

Koulutustarjonta
- Onko varmistettu, että lähiseudulla on tarjontaa vastaavia työtilaisuuksia?
- Miten koulutustarjonta vastaa kansallisia tarpeita?

Koulutuksen ajankohtaisuus ja reagointikyky
- Onko organisaatiolla uskottavat viestintäyhteydet työelämään?
- Onko valinnaisia opintoja suunniteltaessa otettu huomioon lähiajan tarpeet?

Pedagogiset järjestelyt, opetuksen laatu ja yhteistyö eri tahojen kanssa
- Tavoitteellaanko teoriaperustaisuutta, pyrkimystä avoimeen ja opiskelijan tarpeet huomioon ottavaan oppimisympäristöön ja maksimaaliseen oppilaitoksen toimintaympäristön hyödyntämiseen?
- Onko opetuksen ja työharjoittelun suhde ammattikohtaisesti/opiskelijakohtaisesti sovittavissa?
- Ovatko opetuksen sisällöt sopivan käsitteellisiä ja teoriaperustaisia?
- Sisältääkö opetus oikeassa suhteessa yleissivistävää aineista, yleiskvalifikaatiota ja ammattiainesta?
- Miten hyvin opetusmenetelmät vastaavat opiskelijoiden toiveita?
- Onko opetus luokka- vai kurssimuotoista? Sallitaanko itseohjautuvuus?
- Hyödynnetäänkö monimuoto-opetus tehokkaasti?
- Miten oppimateriaalit vastaavat koulutuksen tavoitteita?

Koulutuspituudet
- Onko tavoitteena koulutusohjelman pituuden optimointi opiskelijakohtaisesti?
- Onko eri moduulien pituutta mahdollisuus opetusjärjestelyin vaihdella?

Keskeyttäminen/läpäisy
- Missä määrin tapahtuu koulutusohjelmien ja yksittäisten moduulien keskeytystä?
- Miten keskeytyksiin ja poissaoloihin reagoidaan?
- Miten tietoja keskeyttämisistä hankitaan ja hyödynnetään koulun kehittämisessä?

Moninkertainen koulutus
- Millainen opiskelija-analyysi sisääntulevista opiskelijoista tehdään?
- Miten ammatin hallinnan eri osa-alueita hyödyttävä aiempi koulutus analysoidaan?
- Miten otetaan huomioon aiempi yleissivistävä koulutus?
- Millaisia hyväksilukemiskäytänteitä oppilaitos noudattaa?
- Onko käytössä opiskelijakortti tai henkilökohtainen opiskeluohjelma?

Henkilöstö
- Millainen peruskoulutus ja työkokemus opetushenkilöstöllä on?
- Vastaako henkilöstön koulutustaso ja osaamistaso tarjottavan koulutuksen vaatimuksia?
- Onko oppilaitoksen käytettävissä ulkopuolista osaajien tilapäistä apua?
- Miten henkilöstön täydennyskoulutus on hoidettu?
- Onko muun henkilöstön kvalifikaatiotaso riittävä?
- Miten opettajien kyky hyvään opetukseen (viihtyvyyttä lisäävään ja oppimisympäristöä kehittävään toimintaan) on turvattu?
- Ovatko opettajat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja saman alan opettajiin muissa oppilaitoksissa?

Tilat ja laitteet
- Millainen opetuksen fyysinen ympäristö on?
- Vastaako oppilaitoksen varustelutaso opettavan sisällön ja ajan vaatimuksia?
- Onko oppilailla riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia yksilölliseen harjoitteluun ja omarytmiseen oppimiseen?
- Miten kirjaston käyttö on järjestetty?
- Onko oppilaitoksessa toimivat tietoliikenneyhteydet ja tarvittavat tietopalveluyhteydet?
- Onko työvälineiden työturvallisuus hyvä?
- Miten harjoittelupaikkojen laadukkuus ja työturvallisuus selvitetään?

Säädökset ja sopimukset
- Onko oppilaitoksen toimintaa ohjaava säännöstö asianmukaisesti kaikkien tiedossa?
- Tukeeko ohjeisto oppimista?
- Ovatko opetus- ja muun henkilöstön toimintaa sitovat ohjeet ja sopimukset ajan tasalla?
- Noudatetaanko oppilaitoksia koskevia säädöksiä oppijan parhaaksi?

Oppilaitoksen johtamiskulttuuri
- Miten oppilaitoksen työelämäyhteydet on organisoitu yhteisön ja yksilöiden näkökulmasta?
- Kuka vastaa kansainvälisten projektien hallinnoinnista?
- Kuka vastaa opiskelijoiden kansainvälisistä yhteyksistä?
- Miten johtamisjärjestelmä välittää koulutusta ja työmarkkinoiden kehitystä koskevaa tietoa?

2. Vaikuttavuuden arviointi

Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus
- Miten koulutuksen tulokset vastaavat tarpeita?
- Ovatko koulutuksen todelliset tulokset yhteiskunnan kannalta suotuisia?
- Onko koulutus lisännyt oppilaan työelämävalmiuksia?
- Ovatko koulutuksella aikaansaadut muut vaikutukset oppilaan kannalta suotuisia?

Tavoitteiden saavuttaminen: oppimistulokse, aine- ja ammattikohtaiset tulokset
- Miten hyvin opetussuunnitelmassa koulutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu?
- Miten hyvin opetussuunnitelmassa koulutukselle asetetut yksilöidyt tavoitteet on saavutettu?
- Vastaavatko saavutettu ammattitaito ja osaamisen eri osa-alueet niitä tavoitteita, joita koulutusohjelmassa ja henkilökohtaisessa opinto-ohjelmassa asetettiin tavoitteiksi?
- Tuottiko koulutus riittävää käsitteellistä aineen/alanhallintaa?
- Tuottiko koulutus suoritusvalmiuksia?

Oppimaan oppimisvalmiudet
- Miten hyvin koulutus on kyennyt edistämään oppilaan oppimaan oppimisvalmiuksia?
- Onko ongelmanratkaisukyky parantunut?
- Onko oppilaan kyky hankkia, prosessoida ja omaksua uutta tietoa parantunut?
- Onko oppilaan itsetunto ja myönteinen käsitys opiskelusta lisääntynyt?

Kommunikaatiovalmiudet
- Miten hyvin oppilaan viestintätaidot (visuaalinen, kirjallinen ja suullinen) ovat kehittyneet?
- Miten hyvin oppilaan sosiaaliset taidot ovat kohentuneet?
- Miten hyvin oppilaan kyky hyöydyntää sähköistä viestintää on kehittynyt?
- Onko oppilas rohkaistunut kommunikoimaan myös vieraalla kielellä?

Motivaatio itsensä kehittämiseen
- Miten hyvin koulutus on välittänyt elinikäisen oppimisen idean?
- Onko oppilaan halu itsensä kehittämiseen kasvanut /taantunut opiskelun vaikutuksesta?

3. Taloudellisuuden arviointi

- Miten käytettävissä olevien resurssien määrästä ja kohdentamisesta päätetään?
- Miten talousarvion laadintaprosessi toteutetaan ja miten hyvin talousarvio reagoi toiminnan edellyttämiin muutoksiin?
- Miten resurssien käyttöä seurataan (panosmittarit)?
- Miten tuotettujen koulutuspalveluiden ja muiden palveluiden määrää (tuotos- tai suoritemittarit) mitataan?
- Millaisia suoritekohtaisia tai muita mittareita ja tunnuslukuja käytetään toiminnan taloudellisuuden seurannassa ja arvioinnissa?
- Millaisia vertailutietoja (valtakunnallisia, alueellisia, oppilaitoskohtaisia, vertailu edelliseen vuoteen tms.) käytetään taloudellisuuden arvioinnissa?

- Miten hyvin henkilöstö on perillä toiminnan kustannuksista tai kustannusrakenteesta?
- Millainen on oppilaitoksen rahoitusrakenne ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?