Kansallisen arviointijärjestelmän eräänä tarkoituksena on, että oppilaitokset toimivat avoimina ja tavoitteellisina toimintayksiköinä. Arviointi kuuluu jokaisen oppilaitoksen tehtäviin. On tärkeää, että arviointi tuottaa jatkuvasti informaatiota, jolla on merkitystä oppilaitosten toiminnan kehittämisen kannalta. Arvioinnin tulokset voivat johtaa esimerkiksi opetussuunnitelman, koulun käytäntöjen ja opetuksen kehittämiseen.

Arvioinnin parantamisessa on tärkeää entistä järjestelmällisemmän, kattavamman ja monipuolisemman tiedon tuottaminen siitä, miten opetussuunnitelma toteutuu käytännössä. Arviointityökalu voi olla hyvinkin kevyt ja nopea, mutta silti osuvaa ja luotettavaa tietoa antava. Vain toimiva oppilaitosten itsearviointi tavoittaa tehokkaasti opetuksen ja kasvatuksen koko kentän.

Koulun sisäisesti hoitama arviointi on itsearviointa. Ulkoisesta arvioinnista puhutaan, jos koulun toimintaa arvioi jokin ulkopuolinen, koulusta riippumaton taho.

Arvioinneilla pyritään vastaamaan kysymyksiin, miten asiat ovat, miten hyvin (huonosti) asiat ovat ja miksi asiat on niin kuin ne ovat. Arvioinnin tuotteet ovat siis tietoja, kannanottoja ja johtopäätöksiä. Tuotteet antavat hyvän pohjan kehittämisehdotusten laatimiselle.

Arvioinnissa vaikuttavuudesta kertoo se, millaiset tulokset ovat suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Oppimistulokset ovat tärkein osa vaikuttavuutta. Tehokkuutta kuvaa esimerkiksi koulun toimivuus ja tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä hyvät opetuksen ja oppimisen edellytykset. Taloudellisuudessa on keskeistä, paljonko toiminta maksaa ja että varoja käytetään tehtävien kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Arvioinnin menetelmät ovat usein samoja kuin tutkimuksissakin. Tiedon tarve, kiireellisyys ja koulun koko määräävät soveliaat menetelmät. Erilaiset koulun kokeet ovat mitä tärkein tapa hankkia tietoa. Tarpeista riippuen tietoa voidaan hankkia kyselyillä, haastatteluilla, havainnoimalla, keskusteluilla, käyttämällä päiväkirjaa jne. Tilastotietojen keruu on osa arviointitietoa.