Opetuksen järjestäjät ja oppilaitokset voivat entistä vapaammin painottaa opetuksen sisältöjä ja valita opetuksen toteuttamistapoja. Myös opetustoimen laskennallinen rahoitusjärjestelmä antaa opetuksen järjestäjälle entistä suuremmat vapaudet kohdentaa valtiolta saadut varat parhaaksi katsomallaan tavalla.

Perinteisestä tarkastustoiminnasta on luovuttu. Opetuksen järjestäminen sekä opetuksen laadusta ja tasosta huolehtiminen kuuluu koulujen ja oppilaitosten ylläpitäjille. Hallinnon ja päätösvallan hajauttaminen vaatii kunnilta ja kouluilta entistä enemmän vastuuta, mutta antaa myös samalla vapautta järjestää opetustoimi opetuksen järjestäjän ja oppilaitosten haluamalla tavalla.

Muutosten takana on vahva luottamus siihen, että paikallisella tasolla asiat osataan ja halutaan hoitaa parhaalla tavalla. Valtion viranomaisen tarkoituksena on eri arviointitavoin saada tietoa koulutuspolitiikan tavoitteiden toteutumisesta.

Opetuksen järjestäjän velvollisuus arviointiin

Ohjantajärjestelmä on uudessa koululainsäädännössä korvattu opetuksen järjestäjän velvollisuudella arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Täten arvioinnin kautta opetuksen järjestäjällä on mahdollisuus saada tietoa opetustoimen tuloksellisuudesta sekä saada tietoa opetustoimen kehittämiseen, tulosten kontrolliin ja resurssien jaon perusteisiin.

Opetustoimen kehittämissuunnitelma ja arviointistrategia

Opetushallituksella oli kolmen kunnan kanssa ns. pilottihanke, jossa pohdittiin paikallisen tason arvioinnin keinoja. Heti aluksi oli selvää, ettei arviointia voida suorittaa ilman koulutukselle ja opetukselle asetettuja tavoitteita. Valtakunnalliset tavoitteet ovat paikallisen tason itsearvioinnin kannalta liian laajat. Pilottihankkeessa päädyttiin siihen, että kunnat laativat määrätyksi ajanjaksoksi kunnan opetustoimen kehittämissuunnitelman, jossa on määritelty kaikki kunnan opetustoimen keskeiset hallinnolliset, opetukselliset ja taloudellisetkin tavoitteet sekä kehittämisen painoalueet ja kohteet. Jotta luottamushenkilöt ja kunnan päättäjät myös saattoivat ottaa osaa kehittämissuunnitelman laatimiseen, asia vietiin useamman kerran valmistelun kuluessa luottamushenkilöiden käsiteltäväksi.

Lopuksi kehittämissuunnitelma vietiin kunnissa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi tai tiedoksi, jotta poliittiset päättäjät saatiin tietoisiksi opetustoimelle asetetuista tavoitteista sekä samalla sitoutumaan opetustoimen kehittämiseen.

Vaikka kehittämissuunnitelmat laadittiin useammaksi vuodeksi, ne tehtiin kuitenkin siten, että tarpeen vaatiessa suunnitelmia voitiin heti muuttaa. Opetustoimen kehittämissuunnitelman pohjalta laadittiin kunnan arviointistrategia, jossa on määritelty ne painoalueet, joita vuosittain kunnassa on tarkoitus arvioida.

Kunnassa laaditut suunnitelmat antavat opetuksen järjestäjälle selvät suuntaviivat siitä, miten koulutusta tulee kehittää ja mitä siltä vaaditaan . Niissä kunnissa, joissa arviointitoiminta on aloitettu edellä mainitulla tavalla, on saatu erittäin hyvät lähtökohdat opetustoimen kehittämiselle. Koko kunnan opetustoimi on muuttunut määrätietoiseksi.

Paikallistason arvioinnin järjestäminen

Koska paikallistason arviointi on varsin uutta, asiassa kannattaa edetä pienin askelin. Arviointikohteiksi tulisi aluksi valita varsin konkreettisia ja helposti mitattavia asioita. Tällöin myös kaikkien osapuolien sitoutuminen arviointiin saadaan suuremmaksi. Jo arviointikohteita valittaessa on hyvä miettiä, voidaanko arviointi suorittaa itse vai tarvitaanko ulkopuolista apua ja mitkä ovat arviointimenetelmät ja –resurssit sen suorittamiseen. Aina kannattaa varmistua siitä, että opetustoimen arviointia tekee alan ammattilainen, jotta eivät arviointiin käytetyt resurssit mene hukkaan. Ainakin pilottihankkeesta saadun kokemuksen mukaan paikallistason arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen tulisi muodostaa työryhmä, jonka muodostavat opetustointa johtava virkamies, osa luottamushenkilöitä sekä osa koulujen rehtoreita ja opettajia. Heidän säännöllinen yhteytensä koulujen opettajiin ohjeiden ja virikkeiden saamiseksi sekä tiedon edelleen välittäjinä on ensiarvoisen tärkeää.

Opetuksen järjestäjän suorittama arviointi on koulujen ja oppilaitosten sisäistä arviointia, johon jokaisen koulun velvollisuus on osallistua siten kuin kunta päättää. Mitä sitten tulee koulujen itsearviointiin, siinä koulujen opettajat, muu henkilökunta ja vanhemmat ovat asiantuntijoita, joiden tulee saada itse määritellä koulunsa arviointitavat ja –menetelmät.

Palautetta, kokemuksia aineiston käytöstä, toivomuksia ja täydennysehdotuksia on kaikki tervetullutta.
E-mail: eerok.niemi@oph.fi