Miten tiedämme tilanteemme, miten arvioimme nykytilannetta? Tämän kysymyksen kuulee usein toistuvan opettajankokouksissa ja arviointiseminaareissa. Seuraavassa annetaan esimerkinomaisesti lista aiheista ja kysymyksenasetteluista jotka ovat keskeisiä kun arvioimme kouluamme. Todennäköistä on että kaikkien asioiden samanaikainen arviointi on liian vaativaa, kuitenkin eri osa-alueiden arvioinnista saa myös keskeistä ja arvokasta tietoa.

1. Tehokkuuden arviointi

Koulutustarjonta
- Vastaako suunniteltu tarjonta tavoitteiltaan yhteiskunnan, työelämän ja yksilön tarpeita?
- Onko koulu lähellä?
- Miten valintoihin liittyvä neuvonta ja tiedotus on järjestetty?

Koulutuksen ajankohtaisuus ja reagointikyky
- Onko koulutus tuotettu niin, että opetuksen sisältö ja käytettävät opetus- ja työmenetelmät ovat ajankohtaisia?
- Sisältääkö koulutus uusien innovaatioiden hyväksikäyttöä?

Pedagogiset järjestelyt, opetuksen laatu ja yhteistyö eri tahojen kanssa
- Onko toiminnan arvoperusta esillä?
- Millainen on organisaation tiedostettu oppimiskäsitys?
- Miten opetussuunnitelma on oppilaitoksessa ymmärretty ja toteutettu? Millainen on toiminnan profiili?
- Missä määrin tarjontaan sisältyy valinnaisuutta ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan käytännön toiminnassa?
- Onko oppilaitoksen käytettävissä riittävän ajankohtainen ja laaja-alainen oppimateriaalivaranto?
- Millainen kirjasto on?
- Onko erityisopetuksen tarpeet otettu huomioon?
- Tarjotaako LUKI-häiriöisille riittävä oppimisen tuki?
- Onko muu erityisopetus järjestetty asianmukaisesti?
- Miten toimivat opinto-ohjaus ja opintoneuvonta?
- Miten oppimateriaalit vastaavat oppimisen tavoitetta?

Koulun ja kodin välinen yhteistyö
- Millaisin yhteistyömuodoin lapsen kasvua tuetaan?
- Miten mieluisaksi oppiminen ja koulutyö koetaan?
- Miten erilaisuus otetaan huomioon?
- Miten pätevinä opettajia pidetään?
- Ovatko opetuksen puitteet ajan tasalla?

Koulutuspituudet
- Onko eri moduulien pituutta mahdollisuus opetusjärjestelyin vaihdella?
- Miten luokattomuus on vaikuttanut lukion suorittamisaikaan?

Keskeyttäminen/läpäisy
- Missä määrin tapahtuu koulutuksen keskeytyksiä?
- Pitääkö oppilaitos kirjaa keskeytyksistä ja niiden syistä?
- Miten poissalot rekisteröidään?
- Millaisin toimenpitein poissaoloihin reagoidaan?
- Miten tietoja keskeyttämisen syistä käsitellään ja hyödynnetään?

Moninkertainen koulutus
- Tehdäänkö lähtötasoarviointeja eri oppiaineissa?
- Miten aiemmat todistustiedot tallennetaan?
- Miten hyväksiluetaan toisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot?

Henkilöstö
- Millainen peruskoulutus ja työkokemus opetushenkilöstöllä on?
- Vastaako henkilöstön koulutustaso ja osaamistaso tarjottavan koulutuksen vaatimuksia?
- Onko oppilaitoksen käytettävissä ulkopuolista osaajien tilapäistä apua?
- Miten henkilöstön täydennyskoulutus on hoidettu?
- Onko muun henkilöstön kvalifikaatiotaso riittävä?
- Miten opettajien kyky hyvään opetukseen (viihtyvyyttä lisäävään ja oppimisympäristöä kehittävään toimintaan) on turvattu?
- Ovatko opettajat aktiivisessa vuorovaikutuksessa keskenään ja saman alan opettajiin muissa oppilaitoksissa?

Tilat ja laitteet
- Millainen opetuksen fyysinen ympäristö on?
- Vastaako oppilaitoksen varustelutaso opettavan sisällön ja ajan vaatimuksia?
- Onko oppilailla riittävästi tilaa ja mahdollisuuksia yksilölliseen harjoitteluun ja omarytmiseen oppimiseen?
- Miten kirjaston käyttö on järjestetty?
- Onko oppilaitoksessa toimivat tietoliikenneyhteydet ja tarvittavat tietopalveluyhteydet?

Säädökset ja sopimukset
- Onko oppilaitoksen toimintaa ohjaava säännöstö asianmukaisesti kaikkien tiedossa?
- Tukeeko ohjeisto oppimista?
- Ovatko opetus- ja muun henkilöstön toimintaa sitovat ohjeet ja sopimukset ajan tasalla?
- Noudatetaanko oppilaitoksia koskevia säädöksiä oppijan parhaaksi?

Oppilaitoksen johtamiskulttuuri
- Tukeeko oppilaitoksen johtamiskulttuuri oppimista?
- Pidetäänkö työskentelyilmapiiriä kannustavana, avoimena ja motivoivana?
- Miten opettajien ja rehtorin toiminnan suunnittelua ja arviointia koskeva yhteistyö on järjestetty?
- Miten henkilöstöjohtaminen ja täydennyskoulutuksen suunnittelujärjestelmä toimii?
- Miten materiaalihallintoa johdetaan?
- Miten oppilaitoksen integroituminen paikkakunnan muuhun koulutusverkkoon on hoidettu?
- Miten oppilaitoksen muu viestintäverkko toimii?

2. Vaikuttavuuden arviointi

Koulutustarpeen ja tarjonnan vastaavuus
- Miten koulutuksen tulokset vastaavat tarpeita?
- Ovatko koulutuksen todelliset tulokset yhteiskunnan kannalta suotuisia?
- Onko koulutus lisännyt oppilaan työelämävalmiuksia?
- Ovatko koulutuksella aikaansaadut muut vaikutukset oppilaan kannalta suotuisia?

Tavoitteiden saavuttaminen: oppimistulokset
- Miten hyvin opetussuunnitelmassa koulutukselle asetetut tavoitteet on saavutettu?

Oppimaan oppimisvalmiudet
- Miten hyvin koulutus on kyennyt edistämään oppilaan oppimaan oppimisvalmiuksia?
- Onko ongelmanratkaisukyky parantunut?
- Onko oppilaan kyky hankkia, prosessoida ja omaksua uutta tietoa parantunut?
- Onko oppilaan itsetunto ja myönteinen käsitys opiskelusta lisääntynyt?

Kommunikaatiovalmiudet
- Miten hyvin oppilaan viestintätaidot (visuaalinen, kirjallinen ja suullinen) ovat kehittyneet?
- Miten hyvin oppilaan sosiaaliset taidot ovat kohentuneet?
- Miten hyvin oppilaan kyky hyöydyntää sähköistä viestintää on kehittynyt?
- Onko oppilas rohkaistunut kommunikoimaan myös vieraalla kielellä?

Motivaatio itsensä kehittämiseen
- Miten hyvin koulutus on välittänyt elinikäisen oppimisen idean?
- Onko oppilaan halu itsensä kehittämiseen kasvanut /taantunut opiskelun vaikutuksesta?

3. Taloudellisuuden arviointi

- Miten käytettävissä olevien resurssien määrästä ja kohdentamisesta päätetään?
- Miten talousarvion laadintaprosessi toteutetaan ja miten hyvin talousarvio reagoi toiminnan edellyttämiin muutoksiin?
- Miten resurssien käyttöä seurataan (panosmittarit)?
- Miten tuotettujen koulutuspalveluiden ja muiden palveluiden määrää (tuotos- tai suoritemittarit) mitataan?
- Millaisia suoritekohtaisia tai muita mittareita ja tunnuslukuja käytetään toiminnan taloudellisuuden seurannassa ja arvioinnissa?
- Millaisia vertailutietoja (valtakunnallisia, alueellisia, oppilaitoskohtaisia, vertailu edelliseen vuoteen tms.) käytetään taloudellisuuden arvioinnissa?

- Miten hyvin henkilöstö on perillä toiminnan kustannuksista tai kustannusrakenteesta?
- Millainen on oppilaitoksen rahoitusrakenne ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?