28.1.2000 OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman oppilaan arviointiosuutta laadittaessa lähtökohtana on perusopetusasetus (852/98) sekä Opetushallituksen määräämät Perusopetuksen oppilaan arvioinnin perusteet 1999. Arviointi opintojen aikana Opintojen aikana annettavan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua. Arviointi perustuu tällöin ensisijaisesti oppilaan omiin tavoitteisiin ja edellytyksiin. Tästä syystä arviointi muodostuu luonteeltaan yksilölliseksi eikä siinä haeta vertailtavuutta. Vertailtavuuden tavoitteleminen on jätetty vasta päättöarviointiin. Opintojen aikana annettavassa arvioinnissa voidaan vuosiluokilla 1-7 käyttää sanallista arviota, joka mahdollistaa yksilöllisesti merkityksellisen ja sisällöltään rikkaan arviointipalautteen antamisen. Myös muut arviointipalautteen muodot kuin todistus voivat muodostaa osan koulun oppilaan arviointijärjestelmää. Palautetta voidaan antaa esimerkiksi erilaisten henkilökohtaisten arviointilomakkeiden tai arviointikeskustelujen avulla. Keskeistä on, että arviointi tukee oppilaan opiskelua ja välittää riittävän ja monipuolisen tiedon opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. Arvioinnin opintojen aikana tulisi siis olla analysoivaa ja informoivaa. Silloin siitä muodostuu merkityksellinen osa oppimista. Arviointipalautteen avulla oppilaan metakognitiiviset tiedot ja taidot kehittyvät, ja oppiminen syvenee vähitellen ymmärrykseksi sekä tiedon ja taidon aktiiviseksi käyttämiseksi. Riippumatta siitä annetaanko arviointipalaute sanallisesti vai numeroarvosanoina, lukuvuoden päättyessä annettavassa todistuksessa tulee todeta, onko oppilaan opiskelema vuosiluokan oppimäärä eri oppiaineissa hyväksytysti suoritettu vai onko jonkin oppiaineen suoritus hylätty. Kun perusopetuksen päättövaihe lähenee, siirrytään joustavasti arvioinnista opintojen aikana kohti päättöarviointia. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tulee puolestaan olla vertailukelpoista, oikeudenmukaista ja oppilaita tasavertaisesti kohtelevaa. Sen on annettava monipuolinen ja luotettava kuva oppilaan osaamisesta. Arviointi opintojen aikana linkittyy kansallisesti yhtenäiseen päättöarviointiin siten, että päättövaihetta lähestyttäessä oppilaan tavoitteet eri oppiaineissa suhteutetaan päättöarvioinnin numeroasteikolle. Tämä suhteuttaminen tapahtuu siten, että oppilas ottaa tavoitteekseen tiettyjen numeroarvosanojen edellyttämän osaamisen tason eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin muodostumisen aikaa ovat viimeistään kahdeksas ja yhdeksäs luokka, mutta se voi myös alkaa aikaisemminkin, jos opetussuunnitelmassa niin päätetään. Päättöarviointi on prosessi, jonka aikana muodostetaan päättöarvosana. Se ei siis tarkoita ainoastaan yhdeksännen luokan lopussa annettavaa päättötodistusta, vaan koko sitä aikaa, jonka perusteella oppilaan päättöarvosana pääasiallisesti eri oppiaineissa määräytyy. Viimeistään kahdeksannella luokalla oppilaalle on annettava todistukseen numeroarvostelu kaikista yhteisistä oppiaineista. Niissä aineissa, joissa opiskelu päättyy ennen yhdeksättä luokkaa, päättöarviointi annetaan silloin, kun oppilas on suorittanut oppiaineen koko oppimäärän hyväksytysti. Kun oppilas on suorittanut hyväksytysti perusopetuksen koko oppimäärän, hänelle annetaan päättötodistus. Päättötodistukseen arvioidaan oppilaan osaamista koko perusopetuksen ajalta. Tukena tässä voi käyttää Opetushallituksen laatimia suositusluonteisia päättöarvioinnin kriteereitä (Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit, arvosanan hyvä (8) kriteerit yhteisissä oppiaineissa, OPH 1999), joihin on kuvattu kaikissa yhteisissä oppiaineissa sellainen osaamisen taso, jota oppilaalta edellytetään, jotta hänelle voidaan antaa arvosana kahdeksan. Päättöarviointiin vaikuttaa oppilaan edistymisen lisäksi työskentely. Lisäksi siihen voi vaikuttaa oppilaan harrastuneisuus oppiainetta kohtaan. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä päättöarvosanan muodostumisen perusteet kussakin oppiaineessa. Oppilaan itsearviointi Oppilaan edellytyksiä itsearviointiin tulee kehittää koko perusopetuksen ajan. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua, kehittää opiskelutaitoja, auttaa oppilasta ymmärtämään oppimaansa syvällisesti sekä antaa kuva jatkuvan oppimisen merkityksestä. Arviointipalautteen avulla oppilasta ohjataan omien tavoitteiden asettamiseen, työskentelyn suunnitteluun ja itsenäisiin valintoihin. Näiden valmiuksien saavuttaminen edellyttää, että oppilas harjaantuu vähitellen opiskelunsa analysointiin erilaisia itsearvioinnin menetelmiä käyttäen. Lukuvuoden aikana oppilaalle tulee luoda tilanteita, joissa hän voi harjaantua ja kehittää taidon arvioida itseään ja joissa hänelle voidaan antaa palautetta tekemästään arvioinnista. Tällöin oppilas harjaantuu arvioimaan omaa suoritustasoaan, hänelle muodostuu realistinen käsitys omista tiedoistaan ja taidoistaan ja siitä, mitä osaa ja mitä ei vielä hallitse. Itsearviointikyvyn kehittämisen avulla oppilasta autetaan myös havaitsemaan oman työnsä merkitys hyvien tulosten edellytyksenä. Itsearviointikyvyn kehittämisen menetelmät ovat opetussuunnitelman puitteissa kunkin opettajan päätettävissä. Itsearviointi voi olla sekä suullista että kirjallista. Kehittämisen menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi portfoliota, arviointikeskustelua, oppilaan pitämää oppimispäiväkirjaa, valmista arviointilomaketta tai vaikkapa vapaamuotoista kirjallista arviointia. Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen on asia, joka tulee käsitellä myös opetussuunnitelmassa oppilaan arviointia koskevassa osuudessa. Opetussuunnitelmassa tulee päättää, millaisin muodoin ja menetelmin oppilaan itsearvioinnin edellytyksiä kehitetään.