MITEN OPETTAJA SAA ARVIOINTITIETOA TOIMINNASTAAN? Opettajan itsearviointitiedon hankkiminen Seuraava luokittelu antaa mahdollisuuden löytää nopeasti opettajan tarvitsemia välineitä jonkin itsearviointimenetelmän kehittämisestä 1) tutustumalla esimerkkimittareihin, 2) perehtymällä johonkin arviointimenetelmään ja 3) hankkimalla lisätietoa esimerkkinä olevasta tietolähteestä. Tiedon luotettavuuden kannalta on suotavaa, että samasta asiasta voidaan hankkia tietoa useammalla eri menetelmällä. Esimerkiksi kollegan antamaa palautetta voidaan täydentää muilla tiedonhankintatavoilla. A) tieto oppilailta/opiskelijoilta kyselyt Esimerkki: The Quality of School Life (QSL) -mittari, joka on moniulotteinen väline perusopetuksen oppilaiden testaamiseen. Lähde: Lyytinen H.K., Jokinen, H. & Rask, S. 1989. Koulun työkäytäntöjen arviointi. Helsinki: Kouluhallitus. 91 - 94. Saat edellisestä mukaillun esimerkkimittarin näkyviin tästä opettajan toiminnan havainnointi opetustilanteessa keskustelemalla ja haastattelemalla oppilasta/oppilaita oppilaiden oppimistulokset eri aineissa koulusaavutustestit oppilaiden antamana palautteena opetustilanteissa B) tieto oppilaiden/opiskelijoiden vanhemmilta/huoltajilta kyselyt Esimerkki: "Kysely oppilaan huoltajalle kodin viriketaustan selvittämiseksi" Teoksessa 7a ja 7b Lindgren, S. 1990. Toimintamateriaalin käyttö matematiikan opetuksessa. Acta Universitatis Tamperensis ser A vol 307. Tampereen yliopisto. Tampere. Liitteet 7a ja 7b. palautetietona todistusten, kokeiden ja tiedotteiden yhteydessä opettajalle haastattelut - keskustelemalla kunkin oppilaan vanhempien kanssa erikseen (oppilas mukana tai ei) - yhteisessä luokka- tai ryhmäkohtaisessa vanhempainillassa C) tieto kollegoilta yhteisinä arviointikeskusteluina Esimerkki: kysymykset koko koulun opetusta ja kasvatusta koskien tästä - arvioinnit annettujen erityistehtävien ja vastuualueiden tavoitteiden toteutumisesta - rinnakkaisluokkien (myös eri kouluja) yhteisten kokeiden tulosanalyysit - yhteisten projektien tavoitteiden toteutumisen arviointi haastattelemalla - luokkaa/ryhmää opettaneita sijaisia, opetusharjoittelijoita ja vierailijoita keskustelemalla - saman luokka-asteen (aineen-) opettajien tai muiden asiantuntijoiden kanssa D) tieto rehtorilta rehtori seuraa opetusta ja antaa palautetta (esimerkki) - kehittämiskeskusteluissa (tuloskeskusteluissa) annettu tieto - palaute koulun projekteista, koulua koskevien yhteisten tavoitteiden toteutumisesta E) tieto koulun ulkopuolisilta tahoilta kansallisten (kansainvälisten) arviointien ja oppimistulosten arviointien vertailutietona Esimerkki: Korhonen, H. 1998. Peruskoulun matematiikan oppimistulosten kansallinen arviointi 1998. Oppimistulosten arviointi 1/1999. Helsinki: Opetushallitus. (9. luokan kokeen tulokset). Katso Opetushallituksen arviointijulkaisut. Oppimistulosten arvioinnin voi myös tilata. koulutuksen järjestäjien arviointien vertailutietona - alueellisina koulujen vertaisarviointeina (mm. benchmarking) - koulua koskevana auditointitietona (ulkopuolinen auditoija/auditoijat) - interaktioanalyysit oppituntien observointien perusteella: mm. Balesin, Bellackin ja Flandersin interaktioanalyysit - tutkimustietona (esim. koulu tai jokin luokka mukana tutkimuksessa) Esimerkki 1: Opettajan pedagoginen ajattelu ja toiminta sekä sen yhteydet koulun kontekstissa. Patrikainen, R. 1997. Ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys luokanopettajan pedagogisessa ajattelussa. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteellisiä julkaisuja 36. Haastattelurunko kyseisen teoksen liitteessä 1. Esimerkki 2. Yksilöllisen tiedonkäsittelyn kuvaus (YTK) Suomen Koulutustutkimus Oy:n kehittelemä testi tiedon saamiseksi yksilöllisestä tavasta käsitellä tietoa. Yksilöllisen testin tulokset vertailtavissa laajaan vertailutietokantaan. F) opettajan itse keräämänä arviointitietona omat suunnitelmat päiväkirjassa - miten omat suunnitelmat toteutuivat? omat tietorekisterit (mm. tilastollista tietoa) oman työn tutkimus (jatko-opinnot, muu tutkimus) Esimerkki: Minkkinen, T. 1998. Oman työn tutkiminen, itsearviointi ja yhteistyö. Elinikäisen kehitystehtävän ratkaisu - avain uudistuvalle opettajuudelle. Teoksessa Törmä, E. (toim.) Aina ajankohtainen arviointi. Journal of Teacher Researcher. Jyväskylä: TUOPE. 102 - 110. eri aineiden kokeiden sisällön ja rakenteen itsearviointia (Opetushallituksen perusopetuksen tehtäväpankin tehtävistä toisaalla verkkomateriaalissa) Saat yleisohjeita koetyypien itsearviointiin tästä. G) rehtorin itsearviointi (esim. kysely, teemahaastattelu, keskustelu tms.) Rehtorin itsearviointi on paitsi oman toiminnan reflektointia myös koko työyhteisön suorittamaa koulun tavoitteiden, toiminnan ja arvioinnin itsearviointia, jossa keskeinen elementti on tarkastella asiaa kokonaisvaltaisesti esim. johtamiskulttuurin näkökulmasta. Johtaminen kuuluu rehtorille, mutta johtamisen onnistuminen koskee kaikkia työyhteisössä. Koulun perustehtävää painottaen arviointia voidaan suorittaa esim. seuraavista pedagogisen johtajuuden kohteiden arvioinnista käsin. - mitä koulussa pitäisi tapahtua ja mitä koulussa todella tapahtuu? - mitä oppilaat todella oppivat? - millainen yhteiskunta on nyt kasvuympäristönä ja miten yhteiskunta tulee muuttumaan? - mitä uutta tietoa on oppimisesta, opetuksesta, johtamisesta? - miten johdan koulun henkilöstöä tuloksellisesti? - miten työyhteisö käyttää arviointitietoa työn kehittämisessä? H) opettajan reflektiivisen ajattelun kehittäminen Miten kehitän itseäni (tietoperustan laajentaminen, tavoitteistus, toiminta, arviointi)? Esimerkki 1: Puurula, L. 1997. Mieleni matka. Tutkiva opettaja omaa elämäntapaansa etsimässä. Journal of Teacher Researcher 3/97. Jyväskylä: TUOPE. Esimerkki 2: Kolb, David 1984. Experiential Learning. Englewood Cliffs, N.J.: Prentice-Hall, Inc. Miten kehitän opetustani (tietoperustan laajentaminen tavoitteistus, toiminta, arviointi)? Esimerkki: Ropo, E. 1991. Opettajaeksperttiyden kehittyminen - tutkimustuloksia ja näkökulmia. Aikakauslehti Aikuiskasvatus 3/1991. 153 - 163. Miten kehitän kouluani (tietoperustan laajentaminen tavoitteistus, toiminta, arviointi)? Esimerkki: Opetustoimen laadun arviointiperusteet. Virikkeitä sisäiseen arviointiin ja kehittämiseen. Oppi ja laatu. Efektia Oy. Helsinki. Miten kehitän arviointiani (tietoperustan laajentaminen tavoitteistus, toiminta, arviointi)? Esimerkkejä: Törmä, E. (toim.) 1998. Aina ajankohtainen arviointi. Opettaja avain arvioinnin kehittämisessä. Journal of Teacher Researcher 3/98. Jyväskylä: TUOPE. Palautetta, kokemuksia aineiston käytöstä, toivomuksia ja täydennysehdotuksia on kaikki tervetullutta. E-mail: eerok.niemi@oph.fi