Opetushallitus on kehittänyt koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin. Luomalla arviointimallin opetushallitus on halunnut vakiinnuttaa arvioinnin toteuttamismuodot ja määritellä toiminnalle pysyvät suuntaviivat. Arviointimallissa täsmentyvät myös arvioinnin keskeisimmät arviointikohteet ja menetelmälliset ratkaisut. Opetushallituksen 1990-luvulla toteuttamat kansalliset arviointihankkeet pohjautuvat tähän arviointimalliin joka myös antaa pohjaa alueellisille tai paikalliseen arviointiin.

Kansallinen arviointi ja paikallinen arviointi muodostavat yhdessä kansallisen arviointijärjestelmän. Arviointijärjestelmällä halutaan
1) tukea paikallista/ koulutuksen järjestäjän opetustointa ja oppilaitosten kehittymistä tavoitteellisina ja avoimina toimintayksikköinä sekä
2) tuottaa ja välittää monipuolista, ajantasaista ja luotettavaa tietoa koulutusjärjestelmän toimintaedellytyksistä, toimivuudesta, tuloksista ja vaikutuksista keskeisillä tavoitealueilla kansallisessa ja kansainvälisessä viitekehyksessä.

Opetushallituksen tekemät arvioinnit ovat ensisijaisesti koulutuksen tuloksellisuuden arviointeja, joiden tarkoitus on palvella lähinnä valtakunnallista koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä kansallisella, paikallisella ja oppilaitostasolla.

Arvioidessa koulutuksen tuloksellisuutta on otettava huomioon toiminnan vaikuttavuus, toiminnan taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Yksinkertaistaen vaikuttavuus tarkoittaa sitä että tehdään oikeita asioita ja tehokkuus että asiat tehdään oikein. Vaikuttavuudella tutkitaan jos toiminta vie toivottuihin tuloksiin ja tehokkuudella tarkastetaan jos toimintaedellytykset ja –puitteet ovat oikein määritelty ja toimivia. Arvioimalla toiminnan taloudellisuutta seurataan taloudellisten resurssien käyttöä perusteltavuusnäkökulmasta.

Näiden kolmen peruskysymysten pohjalta on kehitelty jäsennelty kaavio jossa täsmennetään arviointikohteet kunkin ulottuvuuden osalta. Kaaviossa 1 esitetään yhteenvedon omaisesti tuloksellisuuden arviointikohteet.

Kun etsitään vastausta kysymykseen miten hyvin koulutus saavuttaa sille asetettuja päämääriä tarvitaan sekä laadullista että määrällistä tietoa jotta tämän arvioiminen olisi mahdollista tehdä. Arviointidata luo tilannekuvauksen ja pohjaa arvioivien johtopäätöksien tekoon. Alla olevassa listassa on edellä mainitut ulottuvuudet vaikuttavuus, tehokkuus ja taloudellisuus on koulujen itsearviointia ja paikallista itsearviointia ajatellen purettu arkipäivän kysymyksien muotoon:

Vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden keskeisiä kysymyksiä koulutuksen tuloksellisuutta arvioidessa koulutasolla tai paikallisena arviointina.

Perusopetuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus

Kun arviointi toteutetaan käytännön kysymykset kuten taloudelliset resurssit, henkilöresurssit ja aikataulu vaikuttavat pitkälti toteuttamismuotoihin. Tästä seuraa että arviointia ei aina voida toteuttaa ottamalla huomioon kaikki kaaviossa 1 esitetyt osiot. Arviointi voidaan toki toteuttaa rajoittuneemmassa muodossa, mutta johtopäätöksiä tehdessä on syytä pitää mielessä että kaikista osioista ei ole tietoa käytössä.

Opetushallituksen arviointimalli on esitelty julkaisussa Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Julkaisu käsittää sekä kansallista arviointia että koulutasolla tai paikallistasolla tapahtuvaa arviointia. Lyhyet selvitykset eri menetelmistä ja keskeisimmistä kysymyksistä opastavat arviointiajatteluun.

Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Opetushallitus. Arviointi 7/1998. ISBN 952-13-0271-2.
(Opetushallitus / myynti puh 09 – 7747 7450, E-mail: myynti@oph.fi